Jouluaterialla

Konnat saivat tänä jouluna lahjaksi kaksi komeasti kukkivaa joulukaktusta...

... ja tietenkin herkkuja!
(Herbal Farm-kuivakukkasekoitus, sisältö: mallow, chamomille, marigold, cornflower, hop)

Koskaan ennen en ole konnille tarjonnut kuivattuja kukkia, joten jännitin, että mitä tykkäävät. Mutta huoleni oli turha, herkut kelpasivat!



Ja sain jotain itsekin ;0) En ole nimittäin pitkiin aikoihin nähnyt Nemoa jo 10 aikaan aamulla nälkäisenä ja pirteänä ruokakupissa odottamassa sapuskaa!

Selitys tähän lienee se, että korjasimme hiukan lämpölamppua siten, että saimme sen lähemmäksi konnia ja lämmön nousemaan n. 45 asteeseen. Nyt pikkuinenkin on saanut sulateltua kunnolla eileset sapuskat =)

Hoitorutiinit

Maakonnat eivät tarvitse kovinkaan paljon huomiota tai seuraa, mutta puuhaa niiden hoidossa silti riittää. Tässä listaa meidän rutiineista:

Päivittäin

• 2-3 kertaa päivässä, välillä jopa tiheämminkin, terran kosteutus sumuttamalla hiekkaa, seiniä ja kasveja (paitsi kesän kuumimpana aikana).
• ruokkiminen, lukuun ottamatta paastopäivä, joita pidän pari kertaa/kk riippuen konnien kasvuvauhdista, aktiivisuudesta, ym.
• kakkojen siivoaminen. Jaksan aina kummastella miten nopea aineen vaihdunta pienillä konnilla on!
• juomaveden vaihto

2-3 päivän välein

• juoma- ja ruoka-astioiden puhdistus tiskiharjalla ja kiehuvalla vedellä

Viikottain

• konnien punnitus
• terran pohjamateriaalin kääntäminen/sekoittaminen
• pohjamateriaalin kasteleminen perusteellisemmin
• terrassa olevien kasvien kastelu
• terran lämpötilan tarkistus

SIIVOUSPÄIVÄNÄ RIITTÄÄ APUREITA:

Harvemmin

• lamppujen vaihto, Lämpölamppu -halogeeni - 6kk välein, UV-valot 12 kk välein
• perusteellinen siivous/pohjamateriaalin vaihto
• valaistusajan säätäminen

Kesällä

• ulkoterran pystytys ja "huoltotoimet"
• kasvien kerääminen luonnosta ja niiden kuivatus talvea varten

Vimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, jatkuvaa hämmästelyä ja ihmettelyä siitä miten upeita ja kiehtovia yksilöitä Kamu ja Nemo ovatkaan. Ruokavalion ja olosuhteiden suunnittelua, valokuvaamista, raportointia täällä blogissa... =)

Kasvukipuja

Olen taas oppinut jotain uutta konnistani. Kasvavat konnat eivät kasvata vain kokoaan, vaan myös luonnettaan ;0)

Nemo, joka oli kesällä supervilkas, utelias ja seurallinen, on talven tullen muuttunut yksinäiseksi sudeksi. Se ei jostain syystä kovinkaan usein suostu olemaan esillä kun me olemme terran lähistöllä, vaan tiirailee ympäristöään väsyneen oloisena ruukustaan. Aivan kuin se haluaisi vain keskittää kaiken energiansa kasvamiseen, eikä sitä kerta kaikkiaan huvita olla seurallinen.

Ruoka Nemolle on kyllä maistunut, vaikkei kovin paljon meidän nähtemme olekaan ruokaillut. Välillä se saattaa pitää lepopäiviä, jolloin ruokailuun jää aikaa hät'hätää puolisen tuntia. Painoa Nemolle on silti kertynyt jo tuplasti se mitä oli, kun konnat saapuivat meille toukokuussa!

Kun konna kasvaa, myös nahka vaihtuu. Yleensä nahka lähtee ihan pieninä paloina, joita tuskin huomaakaan. Mutta välillä saattaa ollakin isompi kasvu-urakka meneillään ja irtoava nahka lähtee isompina paloina:



















Tässä ei ole kuitenkaan mitään huolestuttavaa, niin kauan, kun vanhan repaleen alta paljastuu uutta tervettä ja vahvaa nahkaa =)

Koska olen nähnyt Nemoa viime viikkoina niin vähän, voin rehellisesti sanoa Nemon "kasvaneen ihan silmissä". Ehkäpä tällainen nopea ja tehokas kasvupyrähdys pistää vähän konnan omaakin päätä pyörälle ja siitä syystä se haluaa viettää aikansa omissa oloissaan.

Maakilpikonna lemmikkinä

Herppi.net-sivuston keskustelufoorumilla käydystä keskustelusta inspiroituneena haluan kertoa oman mielipiteeni siitä, minkälaista on pitää maakilpikonnaa lemmikkinä. Haluan antaa ajattelemisen aihetta niille, jotka harkitsevat ensimmäisen kilpikonnansa hankkimista sekä niille, jotka ovat jo saaneet tämän ihmeellisen, ikiaikaisen otuksen kotiinsa.

Lajista riippumatta kaikki maakilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä, joille on tärkeää järjestää mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet ja vuodenaikarytmi. Kilpikonnat eivät ole mitenkään "jalostettuja" eläinlajeja eivätkä ole siksi biologisesti sopeutuneet keinotekoiseen elinympäristöön. Tämä tarkoittaa sitä, että pysyäkseen terveinä maakilpikonnat tarvitsevat olosuhteet, jotka ovat mahdollisimman lähellä kyseisen lajin luonnon mukaisten asuinsijojen olosuhteita.

Olosuhteita säädetään oikean laisiksi, muuntelemalla kilpikonnan elinympäristön valoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta. Luonnossa olosuhteet eivät säily samoina ympäri vuoden ja tämä vuodenaika vaihtelu pitäisi myös saada tuotua lemmikkinä elävälle kilpikonnalle.

Ennen kilpikonnan hankkimista on myös hyvä ymmärtää, että kilpikonnat eivät ole samalla tavalla lemmikkejä, kuin esim. koirat tai kissat. Ehkä kuvaavampi termi onkin harraste-eläin, ei lemmikki. Konnien kanssa ei voi leikkiä, ne eivät tule kutsusta luokse, ne eivät opi sisäsiisteiksi... Konnat kyllä oppivat tunnistamaan omistajansa äänen ja tulevatkin monesti uteliaisuuttaan esim. haistelemaan kättä tai kuuntelemaan puhetta. Mutta pääosin konnat elelevät omaa elämäänsä, omassa rytmissään, kuin villieläimet.

Ehkä kilpikonnien viehätys lemmikkinä piileekin juuri siinä, että konnien mukana saat tavallaan pienen palan luontoa olohuoneeseesi =)

Tulen jatkamaan aiheesta ja julkaisemaan lisää tarkempia ohjeita maakilpikonnien, etenkin Pohjois-Afrikkalaisten lajien, hoidosta, oikeanlaisten olosuhteiden luomisesta ja ravinnosta.

Kaikki kommentit ja kysymykset ovat erittäin tervetulleita!
Klikkaa alla kohtaa "kommenttia", voit jättää viestin myös anonyymisti.

Ruoka-aikaan

Toukokuu 2009

Ja samassa kupissa puolivuotta myöhemmin:

Huomaatteko eroa?
Täytyy vissiin kohta hankkia isompi ruokakuppi =)

Kutsumaton vieras

Siis, kuka tämän kaverin oli kutsunut?










Ja sillä on kavereitakin? Ei, ei, ei.... näistä on päästävä eroon!!!
Mutta mitä ne on ja mistä ne ovat tulleet?

PÄIVITYSTÄ: vihollispesäke on löydetty ja tuhottu! Se oli se rönsylilja. Aion soittaa kukkakauppaan ja kysäistä mitä sieltä asiasta sanotaan.
Pienensin tuon kuvan, kun on niin ällöttäviä tuollaiset. Yleensäkin kaikki, millä on enemmän kun 4 jalkaa saa mulla ihokarvat pystyyn...

VIELÄ PÄIVITYSTÄ: Lähetin sähköpostilla kuvat kasvista ja ötököistä siihen kauppaan, josta olin kasvin ostanut. Kahden päivän sisällä sain vastauksen, eivät tienneet mitä ököt olivat, mutta lupasivat lähettää kuvat eteenpäin selvitettäväksi ja palaavat vielä minulle, kun tietävät enemmän. Kasvit kasvatetaan kuulema Hollannissa ja ulkolaiseksi tuota ötökkää veikkailivatkin. Kasvit kuulema kasvatetaan puhdistetussa mullassa ja kasvihuoneissa on erilaisia torjunta keinoja tuholaisten varalle. Kasvin suojeluaineista suurin osa on kuitenkin sellaisia jotka suojaavat itse kasvia tuholaisilta ei niinkään multaa.

Mainittakoon vielä, että oikein ystävällisesti vastasivat ja lahjakorttia lupailivat hyvitykseksi, vaikken mitään kuittia ostoksestani enää pystynytkään esittämään. Silti kyllä saa aikaa kulua ennen kuin minä tuon kukkakaupasta mitään ruukkukasveja kotiini. Ainakaan ennen, kun keksin keinon varmistua, ettei mullassa muhi ikäviä yllätyksiä!

Valaistus valmiina (osa 3)

Vihdoin terran valaistus on kunnossa =)

Kokonaisuudessaan terrasta löytyy nyt siis
- UV 10 % loisteputki, 20W Exo Terra Repti Glo 10.0
- UV 2 % energiansäästölamppu, 26W Exo Terra Repti Glo 2.0
- halogeenilämpöspotti, 35W Exo Terra Sun Glo Halogen Spot
- 2x LED-valonauha

Eniten hankaluuksia tuotti tuo lämpölampun valitseminen ja sitten kun valinta oli tehty, sopivan valaisimen löytäminen. Lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen, sillä nyt lämpölamppu on alhaalla, joka tekee lämpimästä alueesta vain n. 15 cm halkaisijaltaan. Tämä taas tarkoittaa, ettei lämpölamppu nosta juurikaan terran yleislämpötilaa.

Lämpötila lampun alla nousee nyt n. 40 asteeseen. Nemo keskeytti mittaukseni, tulemalla testaamaan lämpötilaa käytännössä, viihtyi siinä pitkään ja näytti nauttivan olostaan.
Testiryhmän hyväksymä lopputulos, siis =)

Vielä lopuksi koomista kummastelua uudesta lampusta =D



p.s. Lämpölampun halogeenivalaisin on ostettu Ikeasta ja modattu terrakäyttöön sopivaksi (lyhennetty ja varsi taitettu "väärään suuntaan"). Alkuperäinen näyttää tältä

Taas jotain uutta

Tästä on tullut varsinaista välineurheilua...
Tänään olin Ikeassa hakemassa uutta valaisinta lämpölampuksi ja sattumalta löysinkin uuden vesikupin konnille! Pienen, harmaan ruukunaluslautasen.

Kun tulimme kotiin ja laitoin uuden kupin paikalleen, konnat olivat jo "yöpuulla" eivätkä nähneet mitä touhusin toisessa päässä terraa. Nemo kuintenkin havahtui ihmettelemään mitä tapahtuu ja noin puolen tunnin päästä uteliaisuus voitti väsymyksen. Pikkuinen lähti nenä maassa kulkemaan ja vainuamaan uutta outoa hajua.
Ja löytyihän sille selitys =)

... huomenna lisää niistä valaisimista...

Puutarhaunelmia

Sain vihdoin toteutettua pitkäaikaiset unelmani terran kasvillisuudesta!
Tunisian talvi on kostea ja mikä parempi keino tuoda lisää kosteutta konnien terraan kuin kasvillisuus.
Siis, kasveja, joita voi sumuttaa ja jotka viihtyvät kosteassa ja valoisassa. Tietysti on myös otettava huomioon se, että terrassa asuu kaksi erittäin nälkäistä ja uteliasta pikkukonnaa, jotka maistavat kaiken (etenkin vihreän) tielleen osuvan. Toisin sanoen, kasvit eivät saa olla myrkyllisiä!

Kasvien sijoittelua rajoittaa UV-valo, joka on keskellä terraa. Kasvit eivät viihdy UVB-säteissä, toisin kuin konnat, joten keskusta on jätetty "tyhjäksi".

Ensimmäisenä uuden paikan sai joulukaktus, joka ei voinut hyvin olohuoneessa. Aika näyttää mitä se tykkää "tunisan ilmastosta" =) Kaktuksen viereen löysin juuri sopivan kokoisen rönsyliljan.

Toiseen päähän ripustin roikkumaan kaksi pienilehtistä juorua, terran molempiin nurkkiin.

Lopuksi löysin vielä nurkista lojumasta pari tukevaa pientä ruukkua, joihin saa laitettua kaupasta ostettuja ruukkuyrttejä/salaatteja. Tällä hetkellä persiljaa ja villirukolaa, luomua tietysti!

Yrtit päätyvät konnien ruokalautaselle, mutta muitakin maistelevat. Juoru on jostain syytä oikein herkkua, sitä kurotellaan kaula pitkällä. Rönsyliljaakin maistelivat ensimmäisenä päivänä, mutta päättivät sitten jättää rauhaan. Katso kuvassa etummainen liljanlehti. Niin pitkälle on kaluttu, kun vaan on ylletty ;0)

Vierailija

Tänä viikonloppuna saimme vieraaksemme leopardikilpikonna Tutun.


















Tutu on vajaa 4 vuotias (ikä korjattu ;0) ), parikiloinen, erittäin seurallinen jössikkä.

Tietenkään kahta eri konnalajia ei voi tutustuttaa toisiinsa. Varsinkaan silloin, kun toinen on n. 60 kertaa toista suurempi! Joten Tutu sai asustaa lattialla ja Kamu ja Nemo omassa terrassaan.

Mutta ollaanhan me kuitenkin uteliaita, että reagoivatko konnat mitenkään toisiinsa. Lasin läpi voi hiukan kuristaa, eikös?
























Kuvassa Tutu ja Kamu (...ette varmaan arvaa kumpi on kumpi... =) )


Arvaattekos kuinka tässä kohtaamisessa kävi?
Olen tainnut ennenkin kertoa, että Kamulla on ehkä hiukan kokoaan suurempi itsetunto...




Huh huh! Onneksi oli lasi välissä! Muuten olisi joku saanut pahasti nenilleen ;D

Kiitos käynnistä Tutu, nähdään taas!

Unikuvia

Please don't wake me, no
don't shake me
Leave me where I am
I'm only sleeping

Everybody seems to think I'm lazy
I don't mind, I think they're crazy
Running everywhere at such a speed
Till they find, there's no need

Please don't spoil my day
I'm miles away
And after all
I'm only sleeping

The Beatles - I'm only sleeping

 






Hyvää yötä, kauniita unia =)

Pohdintaa valaistuksesta osa 2

Yleisön pyynnöstä havainnollistetaan valaistusasiaa kuvilla:

Tästä huomaa hyvin, miten led-valonauha antaa valoa, koska kuvan ottohetkellä sitä ei vielä ole toisessa päässä. Tässä kuitenki jo se aiemmin mainittu energiansäästölamppu tuossa oikeanpuoleisessa valaisimessa.


















Ja tässä vielä tuo led-valonauha lähempää

klikkaamalla saat kuvat suuremminksi

Pohdintaa valaistuksesta

Terran valot syttyvät klo 7 ja (viikonloppuisin) vasta klo 10 jälkeen konnat alkavat kömpiä lämmittelemään. Nemo on tehnyt nyt monena aamuna myös sitä, että se herää, lämmittelee ja menee saman tien takaisin nukkumaan sinne, missä nukkui yönkin. Ja tunnin kuluessa tästä ensimmäisestä heräämisestä, se kömpii lämpöpaikan kautta pikkuhiljaa syömään.

Terveydentilasta tai ruokahalusta ei Kamun ja Nemon kohdalla tarvitse olla huolissaan. Kaikki ruoka kyllä menee, minkä eteensä saavat. Ihmetyttää vaan nämä n. 19 tunnin yöunet!

Terran, toisessa päässä led-valonauha antamassa luonnonvaloa sekä lämpölamppu. Keskellä on 10,0 % UV-putki. Toisessa päässä on muovikantainen valaisin, jossa on ollut 40W hehkulamppu. Vaihdoin hehkulampun nyt energiansäästölampppuun, joka antaa tehokkaammin valoa. Toiseen päähän on tarkoitus laittaa samanlainen led-valonauha. Sen muovikantaisen valaisimen tilalle voisi siis laittaa jotain muuta... Loisteputkivalaisimet vievät kamalasti tilaa. Ehkä joku matelijoille tarkoitettu kierrekantainen päivänvalolamppu olisi hyvä idea? Herppi.net-foorumilla on ollut puhetta voimakkaista monimetalli- ja elohopeahöyrylamppuista. Mutta mitä ne ovat ja mistä sellaisia saa? Ja kuinka tehokasta valaisinta noin pieneen terraan edes voi asentaa? Pohdita ja selvitystyö jatkuu...

P.S. Tuo uusi energiansäästölamppu on siis 20W, vastaa 100W hehkulappua ja näyttää varsin tehokkaalta valolta. Testiryhmäkin näytti tykkäävän ;0)

P.P.S. Tuulian aloitteesta keskustelu päivänvalosta jatkuu täällä

Filmitähti

Tähän aikaan vuodesta on niin pimeää, että konnat eivät ole hereillä kun muutaman tunnin päivässä. Voi hyvin mennä viikko, ehkä kaksikin, etten näe niitä lainkaan hereillä. Jos hyvä tuuri käy, saatan nähdä aamulla vilaukselta hiukan raottuvan silmän tai jopa Kamun kömpivän lämmittelemään....kunnes joudun itse lähtemään töihin.

Onneksi on keksitty mies ja kamera niin jää muitakin todisteta elävästä elämästä, kuin tyhjä ruokakuppi =)
Nemosta on tullut filmitähti, koska se jaksaa toisinaan valvoa jopa neljään - viitteen saakka illalla, jolloin kuvaaja saapuu paikalle.



...eipäs makeaa mahantäydeltä... säästetään loput videot toiseen päivään ;0)

Konnuuksien vieraskirja

Kysyttävää, kommentoitavaa, kuulumisia...?
Sana on vapaa =)

Oma koti kullan kallis

Tässä meidän konnien koti: lasiterraario, koko 60 x 100 cm.
Pohjamateriaalina hiekka (puhallushiekkaa rautakaupasta, raekoko 0.5-2 mm).

Valaistuksena keskellä UV-loisteputki (10%), lämpölamppu kuvassa vasemmalla, 40W.

Lisäksi kuvan ottamisen jälkeen laitettu oikealle puolelle toinen hehkulamppuvalaisin, 40 W, mutta korkeammalle, tuomaan yleisvaloa + lämpöä. Terran lyhyisiin sivuihin on myös lisätty itserakennetut LED-valonauhat antamaan yleisvaloa.

Sisustuksena saviruukkuja, kasveja, kiviä, juurakkoja... eli paljon kivoja paikkoja kiipeilyyn ja suojaisia paikkoja nukkumiseen.

Haloo! Pitikö nämä ruukut laittaa näin lähekkäin?!? Eihän täältä mahdu kulkemaan välistä! - testiryhmä antoi heti palautetta...

Oli synkkä ja myrskyinen yö...

Tapahtui eräänä syksyisenä iltapäivänä, kun Kamu oli mennyt kaikessa rauhassa ruukkuun nukkumaan ja Nemo päättikin, että tänään on hänen vuoronsa nukkua siellä...
(Kamu päällä, Nemo alla)






Hellyin tästä niin, että nykyään konnilla on molemmilla omat ruukut, joissa nukkua. Silti kiistaa silloin tällöin syntyy ja täytyy todeta, että pienempi voittaa aina nämä taistot. Koolla on sittenkin väliä...

p.s. kertokaa, jos videon pyörittämisessä on ongelmia

Kuinka paljon on riittävästi

ruokaa pienelle kasvavalle konnalle?
Ja entäs, kun ruokailijoita onkin kaksi?

Tässä kuva konnien tyypillisestä ateriasta, sisältäen tummaa salaattia (romaine, tammenlehvä jne...), PAT-pellettiä,jotain muita kuivaherkkuja (koivun-, voikukan, apilanlehtiä). Kuva on otettu aamulla ennen, kun itse ruokailijat ovat saapuneet paikalle.

Ja tässä se, mitä illalla on jäljellä...

Massut täynnä on hyvä nukkua =)

aamu-unisuutta

Viikolla jää konnien elämän seuraaminen hyvin vähäiseen, niiden kun ei tarvitse herätä aamu kuudelta ja lähteä töihin... ;0) Viikonloppuisin sitten taas ihmetellään minkäs laisia otuksia meillä asuukaan.
Syksyn tullen konnat ovat huomattavasti lyhentäneet päiväänsä ja vastaavasti pidentäneet öitänsä. Terraarion valaistus syttyy aamulla klo 7, mutta asukeista ei ole tietoakaan ennen kello kahdeksaa. Yhdeksältä viimeistään Kamu on hereillä, mutta Nemo nukkuu nykyisin hyvin klo 10 saakka.

 
Kerkesin jo olla hiukan huolissaan, että onko Nemolla kaikki kunnossa, kun ei sitä näy eikä kuulu, vaikka toinen on jo juossut ympäriinsä yli tunnin. Sieltähän se sitten vihdoin aamu-uninenkin heräsi ja koko päivän jaksoi virkeänä pyöriä ympäriinsä.

Esittely

Tunisian maakilpikonnat  Testudo Graeca (Nabeulensis)

Kamu, CB 8.3.2009, kuoriutuessaan 10 g

Mahtava pieni otus, jonka elkeet ovat kuin maailman suurimman ja mahtavimman konnan. Kamu rakastaa syömistä. Lähes mikä tahansa kelpaa syötäväksi, kun Kamulla on nälkä (eli aina).



Nemo, CB 28.3.2009,  kuoriutuessaan 5 g

Kamun pieni, mutta pippurinen sisar. Nemo on toinen kaksoskonnista, ja siksi puolet pienempi Kamua. Nemo on sitkeä sissi, joka ei anna pienen kokonsa haitata menoa yhtään.

Nemolla on vaativa maku ruuan suhteen, voikukanlehdet ovat suurinta herkkua. Nemo osaa arvostaa myös omaa rauhaa, iltaisin se usein jää puuhailemaan, tutkimaan paikkoja ja syömään - ihan rauhassa, kun Kamu on jo mennyt nukkumaan.

Tervetuloa!

Tervetuloa Kamun ja Nemon konnuuksia-blogiin!

Tämä blogi kertoo Kamun ja Nemon elämästä, seuraa konnien kasvun kehitystä ja vuodenaikarytmiä ym. Tarkoituksenani on samalla perehtyä tarkemmin myös tunisiankonnaan lajina ja koota sivulle hoito-ohjeita ja yleistä infoa lajista. Tervetuloa mukaan!
T: Hanna