Herppi.net-sivuston keskustelufoorumilla käydystä keskustelusta inspiroituneena haluan kertoa oman mielipiteeni siitä, minkälaista on pitää maakilpikonnaa lemmikkinä. Haluan antaa ajattelemisen aihetta niille, jotka harkitsevat ensimmäisen kilpikonnansa hankkimista sekä niille, jotka ovat jo saaneet tämän ihmeellisen, ikiaikaisen otuksen kotiinsa.
Lajista riippumatta kaikki
maakilpikonnat ovat vaativia lemmikkejä, joille on tärkeää järjestää mahdollisimman luonnonmukaiset olosuhteet ja vuodenaikarytmi. Kilpikonnat eivät ole mitenkään "jalostettuja" eläinlajeja eivätkä ole siksi biologisesti sopeutuneet keinotekoiseen elinympäristöön. Tämä tarkoittaa sitä, että pysyäkseen terveinä maakilpikonnat tarvitsevat olosuhteet, jotka ovat mahdollisimman lähellä kyseisen lajin luonnon mukaisten asuinsijojen olosuhteita.
Olosuhteita säädetään oikean laisiksi, muuntelemalla kilpikonnan elinympäristön valoisuutta, lämpötilaa ja kosteutta. Luonnossa olosuhteet eivät säily samoina ympäri vuoden ja tämä vuodenaika vaihtelu pitäisi myös saada tuotua lemmikkinä elävälle kilpikonnalle.
Ennen kilpikonnan hankkimista on myös hyvä ymmärtää, että kilpikonnat eivät ole samalla tavalla lemmikkejä, kuin esim. koirat tai kissat. Ehkä kuvaavampi termi onkin harraste-eläin, ei lemmikki. Konnien kanssa ei voi leikkiä, ne eivät tule kutsusta luokse, ne eivät opi sisäsiisteiksi... Konnat kyllä oppivat tunnistamaan omistajansa äänen ja tulevatkin monesti uteliaisuuttaan esim. haistelemaan kättä tai kuuntelemaan puhetta. Mutta pääosin konnat elelevät omaa elämäänsä, omassa rytmissään, kuin villieläimet.
Ehkä kilpikonnien viehätys lemmikkinä piileekin juuri siinä, että konnien mukana saat tavallaan pienen palan luontoa olohuoneeseesi =)
Tulen jatkamaan aiheesta ja julkaisemaan lisää tarkempia ohjeita maakilpikonnien, etenkin Pohjois-Afrikkalaisten lajien, hoidosta, oikeanlaisten olosuhteiden luomisesta ja ravinnosta.
Kaikki kommentit ja kysymykset ovat erittäin tervetulleita!
Klikkaa alla kohtaa "kommenttia", voit jättää viestin myös anonyymisti.
