Kamun kestit

Pitkästä aikaa kirjoittelen vähän konnuuksien kuulumisia.
Talvi on konnilla "syvimmillään" valaistuksen ja lämpötilojen puolesta. Kamun on viettänyt tämän talven huomattavasti rauhallisemmin kuin viime talven. Se on ottanut monen päivän pituisia unia. Edellisen minä keskeyitin herättämällä sen punnitukseen ja nostamalla lämpimään. Sen jälkeen se jaksoi heräillä lämmittelemään ja syömään lähes joka päivä. Nemo taas on ollut säännöllisesti hereillä ja ruuanhaussa joka päivä.
Painoon ei ole tullut muutoksia, mikä tarkoittaa että tämä talvirytmi todella hidastaa kasvua!




Konnat saivat tällä viikolla vähän myöhäisen joululahjan, kun löysin niille kauan etsimäni toisen akvaariovalaisimen edulliseen hintaan käytettynä. UV-putket on tarkoitus uusia molempiin valaisimiin ensi viikon aikana. Ostan yhden uuden 10% UVB:n ja siirrän vuoden käytössä olleen ZooMedin toiseen.


Ja vihdoin, vihdoin terran joulukaktukset ovat ruvenneet kukkimaan. Vähän myöhässä, mutta sitäkin runsaammin. Ja sehän tarkoittaa herkkuhetkiä konnille!

kaktus ja Kamu

Katsokaa tuota nuppujen määrää! Kaktuksia on yhteensä kolme ja kaikissa on tulossa kukkia paljon. Aion kokeilla niiden pakastamista kuivaamisen lisäksi.

nuppuja, nuppuja...

En tiedä johtuiko uudesta valosta vai kukista vai mistä, mutta eilen molemmat konnat olivat erittäin aktiivisia ja kulkivat useiden tuntien ajan ympäriinsä. Nemo herkutteli ruokakupin antimilla ja Kamu, noh, arvaatte varmaan?

Ahmed-ahne - eikun Kamu!

Ja vaikka ei itse syömistä olisikaan päässyt näkemään, Kamun punainen suu olisi paljastanut herkuttelun...

huulipunaa?

Pahoittelut, että kuva on tärähtänyt, mutta Kamulla tosiaan riitti vauhtia niin paljon, ettei kamera ehtinyt oikein mukaan.


Näiden herkkujen jälkeen Kamu kaivautui nukkumaan terran viileimpään ja varjoisimpaan nurkkaan. Siellä on hyvä nukkua taas muutama päivä täydellä masulla =)




klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.  Voit kommentoida myös rekisteröitymättä. Klikkaa alla sanaa KOMMENTTIA ja jätä terveisesi!

Kesän jälkeen

Kesä lähestyy loppuaan ja ilma viilenee. Samalla konnien "kuivakausi" vaihtuu hiljalleen ravinnon puolesta vähän rehevämpään. Konnat kyllä huomasivat, että nyt löytyy tuoreempaa sapuskaa. Nemokin hyökkäilee hanakammin ruokakupille aamuisin, kun odottaa saavansa sieltä jälleen parempia herkkuja =) 

Tässä vaiheessa voisi tehdä vähän yhteenvetoa kesän vaikutuksista:
Kuumuus vaikuttaa konnien aktiivisuuteen vasta, kun yleislämpötila nousee yli 30 asteen, sitten hakeudutaan varjoon. Näitä asteita tänä kesänä riittikin yllättävän paljon. Suurimmaksi osaksi jouduin kuitenkin pitämään konnia sisällä ja täällä eivät kertaakaan keskellä päivää menneet piiloon. Ilmeisesti siis ulkoterrassa lämpötilat nousivat vielä sisäterran lämpötiloja korkeammiksi.


Kuivempi ruokavalio vaikutti kasvuun Kamun osalta. Painoa ei tullut lainkaan lisää kesäkuun puolenvälin jälkeen vaikka se on syönyt hanakkaasti koko kesän kaikkea mitä olen tarjonnut. Itse asiassa Kamun nälkä on tuntunut aivan loputtomalta jo keväästä asti. Pitäisiköhän minun ruokkia sitä enemmän, kun se kerran on kasvanut hitaimmin koko poikueesta...?

Nemolla painon nousu on ollut koko ajan tasaista, ruokavaliosta ja vuodenajasta riippumatta. ( katso painotaulukot vasemmalta )
 

klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.  Voit kommentoida myös rekisteröitymättä. Klikkaa alla sanaa KOMMENTTIA ja jätä terveisesi!

Huh hellettä!

Ennätys helteet aiheuttavat hikoilua ja päänvaivaa myös konnien osalta. Ulkoterrankin lämmöt tuppaavat kohoamaan huimiin lukemiin, eikä häkin muovipohjakaan ole mikään vilpoisa näillä keleillä.

Etsin siis pihan varjoisimman kohdan, siirsin terran sinne, suoraan maata vasten ja kostutin pohjamateriaalin kunnolla. Ylemmässä kuvassa mittarissa näkyvä isompi lukema on saniaisruukun alta turpeesta ja pienempi lukema mittarin kohdalta - varjossa siis 30,1 astetta!!! :P

Kovin kuivat ei nyt ole konnien kelit, kun kosteus on ainut, millä pystyn niiden oloja viilentämään, mutta ruokavalion olen pyrkinyt pitämään mahdollisimman kuivana ja niukkana. 

Mitään lepäämisen merkkejä eivät ole osoittaneet ja joka päivä touhutaan ja etsitään ruokaa aamuvarhaisesta iltaan saakka.






klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.  Voit kommentoida myös rekisteröitymättä. Klikkaa alla sanaa KOMMENTTIA ja jätä terveisesi!

Heinää

Tarjosin hiljattain konnille ensimmäisen kerran perinteistä "pupunheinää". Kamu kiinnostui heinästä saman tien, se tutki, mönki, haisteli ja maisteli.

Nemon kiinnostus riitti vain heinäkassassa säntäilemiseen, levitellen sitä samalla ympäriinsä.

Näitä eväitä riittikin sitten pidemmäksi aikaa ja yksi välipala löytyi lämpölampun alta... =)




klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana.  Voit kommentoida myös rekisteröitymättä. Klikkaa alla sanaa KOMMENTTIA ja jätä terveisesi!

Kesän herkut

Huomaan, että väistämättä nämä aiheet pyörivät aina saman asian ympärillä, ruoka, ruoka, ruoka...

Kukat ovat konnille vähän erikoisempaa herkkua. Nyt saa pihalta jo voikukan kukkiakin, mutta ennen kuin niitä sai, tarjosin konille orvokkia. Orvokit on ostettu puutarhaliikkeestä, jossa kerrottiin niiden olevan lannoittamattomia. Kun asia tuli puheeksi, niin selvisi, että myyjällä oli itsellaankin ollut joskus kilpikonnia =)

Ja tässä mielestäni erittäin onnistunut otos tältä aamulta. Laitoin tarkoituksella "liikaa" ruokaa, nähdäkseni kuinka paljon oikein jaksavat syödä.

Kaikkea eivät syöneet, mutta illalla ulkotarhaan päästessään saivat vielä lisää herkkuja =P
...jännityksellä odotamme huomista punnituspäivää...

Nälkä

Näillä on aina nälkä! =)


Ihan sama tarjoanko tuoretta sapuskaa...

vai kuivempaa....

...kupissa käy aina kova kuhina ja kaveria tyrkitään pois herkkujen tieltä.

Viimeisten viikkojen aikana olen voinut laittaa tuon ruokakupin aivan täyteen ja kaikki on syöty iltaan mennessä. Ja vaikka kuinka tarjoaisin ruokaa, aamulla ollaan taas seitsemän aikaan pyörimässä ja etsimässä lisää sapuskaa. Kaikki heinänkorret ja muut roskat haistellaan ja maistellaan nälkäisinä.


Välillä löytyy jotain parempaakin

















*nam*

Selvästi tämä tankkaus liittyy vuoden aikaan. Huomionarvoista on myös se, että vaikka ahmitaan, myös kulutetaan, eli paino ei nouse lainkaan samaan tahtiin kuin talvella.

Tästä syystä en ole pitänyt nyt lainkaan paastopäiviä. Anna pikkuisten tankata, kun heille ilmeisesti vaistot kertovat, että tähän aikaan vuodesta on paljon hyvää ja ravinteikasta ruokaa tarjolla. Kesällä sitten koittaa porottavat helteet (toivossa on hyvä elää) ja silloin ruokavaliokin köyhtyy.

Ruokarauha

Ajattelin, että mitäpä tässä odottelemaan. Kyllä konnat ovat jo niin isoja, että ansaitsevat omat ruokakupit. Joten julistin konnielle ruokarauhan =)
Hyvin tuntui ruoka maistuvan, eikä ainakaan tarvinnut töniä kaveria pois herkkujen tieltä.

Mutta, mutta... pitääkö seuraavaksi hankkia omat lämpölamputkin?

Nemo yllätti vielä myöhemmin innostumalla oikein tosissaan narskuttamaan seepian suomua. Oppinut siis uusia taitoja =)

Seepiansuomu on luonnon tuote, josta konnat saavat kilven hyvinvoinnille elintärkeää kalsiumia.

Seepia on mustekala, joka elää Atlantin ja Välimeren alueella. Seepian vaipan alla on kalkkikuori, ”valaansuomu”, jota englannin kielessä kutsutaan nimellä cuttlebone (engl. cuttlefish=seepia). Kuolleiden seepioiden kuoria voi löytää runsaasti eteläisten merien rannoilta. Mustetta seepioista ei enää kerätä, mutta kalkkikuoret käyvät kaupaksi edelleen. Ennen niistä tehtiin tuhansia tonneja kosmetiikan ja rehuteollisuuden raakaaineita, nykyään niitä käytetään häkkilintujen kalkki- ja suolakivinä."
Lähde: www.seepia.org

Hoitorutiinit

Maakonnat eivät tarvitse kovinkaan paljon huomiota tai seuraa, mutta puuhaa niiden hoidossa silti riittää. Tässä listaa meidän rutiineista:

Päivittäin

• 2-3 kertaa päivässä, välillä jopa tiheämminkin, terran kosteutus sumuttamalla hiekkaa, seiniä ja kasveja (paitsi kesän kuumimpana aikana).
• ruokkiminen, lukuun ottamatta paastopäivä, joita pidän pari kertaa/kk riippuen konnien kasvuvauhdista, aktiivisuudesta, ym.
• kakkojen siivoaminen. Jaksan aina kummastella miten nopea aineen vaihdunta pienillä konnilla on!
• juomaveden vaihto

2-3 päivän välein

• juoma- ja ruoka-astioiden puhdistus tiskiharjalla ja kiehuvalla vedellä

Viikottain

• konnien punnitus
• terran pohjamateriaalin kääntäminen/sekoittaminen
• pohjamateriaalin kasteleminen perusteellisemmin
• terrassa olevien kasvien kastelu
• terran lämpötilan tarkistus

SIIVOUSPÄIVÄNÄ RIITTÄÄ APUREITA:

Harvemmin

• lamppujen vaihto, Lämpölamppu -halogeeni - 6kk välein, UV-valot 12 kk välein
• perusteellinen siivous/pohjamateriaalin vaihto
• valaistusajan säätäminen

Kesällä

• ulkoterran pystytys ja "huoltotoimet"
• kasvien kerääminen luonnosta ja niiden kuivatus talvea varten

Vimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä, jatkuvaa hämmästelyä ja ihmettelyä siitä miten upeita ja kiehtovia yksilöitä Kamu ja Nemo ovatkaan. Ruokavalion ja olosuhteiden suunnittelua, valokuvaamista, raportointia täällä blogissa... =)

Ruoka-aikaan

Toukokuu 2009

Ja samassa kupissa puolivuotta myöhemmin:

Huomaatteko eroa?
Täytyy vissiin kohta hankkia isompi ruokakuppi =)

Kuinka paljon on riittävästi

ruokaa pienelle kasvavalle konnalle?
Ja entäs, kun ruokailijoita onkin kaksi?

Tässä kuva konnien tyypillisestä ateriasta, sisältäen tummaa salaattia (romaine, tammenlehvä jne...), PAT-pellettiä,jotain muita kuivaherkkuja (koivun-, voikukan, apilanlehtiä). Kuva on otettu aamulla ennen, kun itse ruokailijat ovat saapuneet paikalle.

Ja tässä se, mitä illalla on jäljellä...

Massut täynnä on hyvä nukkua =)