Tänään näin ensimmäistä kertaa Nemon yrittävän puskea Kamua.
Jotain kiistaa pikkuisilla oli ruokakupissa ja Nemo väisti Kamua pää kilven sisään vedettynä. Kamu kuitenkin seurasi Nemoa ja tunki omaa nenäänsä Nemon nenää kohti. Tilanne oli oikeastaan ohi ennen kuin ehti alkaakaan, mutta juuri, kun Kamu kääntyi Nemosta poispäin, näin Nemon ponnistavan pikku takajaloillaan ja yrittävän poksauttaa Kamua.
Jotain kummallista hajua oli konnalassa ilmassa tänään muutenkin. Molemmat haistelivat toisiaan hyvin intensiivisesti ollessaan lähekkäin ja minä sydän sykkyrällä katselin vierestä, että mitä nyt taas... Jokin verran edellisen kiistan jälkeen näinkin Kamun kita ammollaan ottamassa ottamassa maistiaista Nemon takajalasta! Tämän minä ehdin onneksi estää nostamalla Kamun kauemmaksi, eikä Nemo edes huomannut mitään.
Pikku riiviöt...
klikkaamalla kuvaa näet sen suurempana. Voit kommentoida myös rekisteröitymättä. Klikkaa alla sanaa KOMMENTTIA ja jätä terveisesi!
Voih pikkuisia, riitelyä hiekkalaatikolla ;o
VastaaPoistaKappas :O Mutta eikös Nemo ole muulloinkin puskenut? Voisikos olla pikku-uroksen elkeitä ne?
VastaaPoistaKertaakaan en ole nähnyt meidän möttösten (vielä ainakaan) puskeneen mitään.
Ei ole Nemo aikaisemmin puskenut.
VastaaPoistaKamu kyllä on, jopa terran lasin takana olevaa aitaa, silloin, kun sen siihen ekaksi laitoin! Periaatteella; jos siitä ei pääse yli, eikä sitä voi kiertää, se pusketaan kumoon =D
Tänään Kamu sitten nappasi Nemoa jalasta :(
VastaaPoistaOnneksi tuosta ei seurannut muuta, kun mielipahaa meille.
Kamulla on ihmeellinen fetissi sormien syömiseen ja mieheni "leikki" sen kanssa aamulla. Leikin loputtua lyhyeen, Kamu jatkoi aggressionsa purkamista sitten pikkusiskoonsa...
Alan epäilemään, että tuo sormien haukkaileminen on sittenkin jonkinlaista reviirikäyttäytymistä.
Meillä kyllä jokaikinen konna tulee maistelemaan sormia, mikäli ne terraan laittaa.
VastaaPoistaMeillä vain jos sattuu olemaan punaiseksi lakatut kynnet. :D
VastaaPoistaNiin, noita primitiivisiä taitoja ne tarvinnevat luonnossakin.. On vain mielestäni hyvä juttu jotta eläimellä luonnetta riittää, sehän kertoo että ei ole mokoma aivan "urbanisoitunut" helpon elämän tuoksinnassa ;0)
VastaaPoistaLuonnehan tuon selittää.. Joku toinen puskee kovastikin, joku ei ollenkaan.. Joku kaivautuu ahkerasti, joku toinen ei ollenkaan jollei ole pakko. Meidän Rusina on todennäköisesti koiras, ja siltikään se ei puske mitään eikä ketään. Tosin, välillä sillä on niin kovasti virtaa että se koettaa kiivetä äiteensä selkäkilven yli, eikä sitä edes hidasta se että äitimuori on niin korkea ja liukaspintainen että ei siitä pääse; ei vaikka kuinka yrittäisi ;0)